Vääksyn kanava

Entisaikaan kanavassa kulkivat höyrylaivat, proomut ja tukkilautat, nykyisin pääasiassa huviveneet ja matkustajalaivat. Vääksyn kanava on Suomen vilkkaimmin liikennöity, ja siinä kulkee vuosittain noin 5 000 alusta. Tätäkin vilkkaammin kanavalla vieraillaan muita kuin vesireittejä pitkin. Sulutusten seuraaminen ja kauniista kanavamiljööstä nauttiminen maalta käsin on tänään, kuten ennenkin, suosittua ja suositeltavaa!


 
Vesijärven kanava on todellinen kulttuurikanava, jonka sileäksi ajelluilla, kaltevilla nurmipinnoilla viihtyy leveä lehtikuusi, tummanpuhuva tammi, laajalatvainen, vaahtoava ja solakka, neitseellinen, kotimainen riippaoksainen koivu. Ja kun laiva on tarpeeksi kaarrellut yllätyksellisesti kääntelevää kanavaa, on sulkujen luona mustanaan väkeä – taikka ei mustanaan, vaan kirjavanaan, sillä rantaa kansoittaa kesälaitumella maleksiva väri-iloinen, villahartiahuivinen Helsinki oopperan balettia, Kansallisteatteria, musikaalista ja kirjallista ja rehellistä porvarillista kaupunkilaista myöten.
Näin kirjoitti helsinkiläinen kesäasukas, arkkitehti Salme Setälä Aitta-lehteen 1925.

Laivat nousevat ja laskevat. 1,3 kilometrin pituinen kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen, joista Vesijärven vedenpinta on noin 3 metriä Päijännettä korkeammalla. Sulkukammiossa alukset lasketaan tai nostetaan päästämällä sulkuporteissa olevista avattavista luukuista hallitusti vettä kammioon tai sieltä pois, kunnes vedenpinnan taso saavuttaa sen järven pinnan, jolle matka on jatkumassa.

Kanavassa sulutetaan veneitä toukokuusta lokakuuhun. Kanavaa ylläpitää Liikennevirasto.